— Kysyttyä —

F.A.Q.

1. Mitä Parthenonin veistokset ovat
Parthenon on Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitseva 400-luvulla eaa. rakennettu doorilaistyylinen temppeli. Sen merkittävimmät nykyaikaan säilyneet veistoskokonaisuudet ovat temppelin palkistossa ja seinän yläosissa kiertävät friisit sekä osat päätykolmioiden reliefeistä.

 
2. Miten veistokset päätyivät pois Kreikasta
1800-luvun alkuvuosina Kreikka oli osa turkkilaista Ottomaanien valtakuntaa. Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs lordi Elgin ja useat muut länsieurooppalaiset keräilijät varastivat tuolloin antiikin Kreikan veistostaiteen helmiä omiin kokoelmiinsa. Tämä tapahtui joko luvatta, tai kuten Parthenonin tapauksessa, turkkilaisia lahjomalla.
  Vuosina 1801-1803 Elginin työmiehet irrottivat merkittävän osan Parthenonin säilyneestä veistoskoristelusta. Ne kuljetettiin Britanniaan. Talousvaikeuksiin ajautunut Elgin joutui myymään alkujaan yksityiseksi tarkoitetun Parthenon-kokoelmansa vuonna 1816 British Museumille, jossa se on edelleen esillä.

 
3. Miten Elgin hankki veistokset
Elgin painosti turkkilaisia sekä hyväksikäyttäen virka-asemaansa että antaen lahjuksia. Näin hän sai vuonna 1801 luvan tehdä Akropoliilla tutkimuksia ja rajoitettuja kaivauksia. Lupa oikeutti "tekemään piirroksia ja mittauksia, pystyttämään tikapuita ja telineitä, ottamaan kipsivaloksia, kaivamaan esiin hautautuneita veistoksia tai piirtokirjoituksia sekä ottamaan mukaansa piirtokirjoituksia tai kuvia sisältäviä kivenkappaleita."
  Rakennuksiin kajoamiseen tai veistosten irrottamiseen lupakirja ei antanut valtuutusta. Veistokset irrotettiin muusta temppelistä mm. sahaamalla ja rautakiiloin hakkaamalla.

4. Miksi veistokset pitäisi palauttaa Kreikkaan
Kulttuuriperintö kuuluu alkuperäiseen asiayhteyteensä. Vuonna 2009 Ateenassa avattu Akropolis-museo tarjoaa säilytyspaikan kaikille Akropoliin veistoksille sekä mahdollisuuden tällä hetkellä eri kokoelmissa säilytettävien veistosfragmenttien yhdistämiseen.

5. Miksi vaatimukset kohdistuvat juuri British Museumiin
Parthenonin veistoksia löytyy Lontoon British Museumin ja Ateenan Akropolis-museon lisäksi fragmentteina esim. Pariisista ja Berliinistä. Lordi Elginin viemä ja British Museumiin päätynyt kokoelma muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta Ateenasta ryöstetyistä Parthenon-veistoksista. Näin sen saaminen Ateenaan on ensisijaisen tärkeää.

6. Miksi Parthenon olisi erityisasemassa kaiken ryöstetyn kulttuuriomaisuuden joukossa
Nämä ovat totta kai osin subjektiivisia arvostuksia. Pidämme Parthenonia symboliarvoltaan erityisen merkittävänä. Akropoliin kruununa se edustaa niitä yhteiseurooppalaisia arvoja, jotka klassisen ajan Kreikka loi: demokratiaa, sananvapautta, filosofiaa, tieteiden ja taiteiden arvostusta.
  Tämä ei tarkoita sitä, ettei muun alkuperämaastaan epäeettisesti viedyn kulttuuriperinnän palauttamisesta tulisi neuvotella.

7. Mikä on Suomen rooli palauttamisessa
Suomessa Akropoliin veistosten osia ei tiettävästi ole. Parthenonin veistosten palauttaminen ei kuitenkaan ole vain kreikkalaisten - tai brittien - asia. Mitä laajempi yleiseurooppalainen tietoisuus Parthenonin veistosten merkityksestä ja palauttamisen oikeutuksesta on, sitä painavammin British Museumin on harkittava neuvottelujen käynnistämistä.
  Kreikkalaisten lisäksi useat kansainväliset tahot (mm. Unesco 1982, Euroopan parlamentti 1998) ovat vaatineet British Museumia neuvottelemaan veistosten palauttamisesta Ateenaan. Toukokuussa 2009 myös presidentti Tarja Halonen esitti toiveensa, että marmoreiden palautukseen saataisiin ratkaisu.